Joulu tulee vähemmälläkin

Kirjoitin viime joulukuussa Kotiäidin elämää-blogin joulukalenteriin jouluaihesen runon, jossa muistuttelin kaikkia siitä, että joulu tulee vähemmälläkin. Tänä vuonna julkaisen runon täällä omassa blogissani, eikä sanoma ei ole muuttunut viime vuodesta mihinkään: joulua varten on aivan turha rehkiä liian paljon. Jos itsensä uuvuttaa jo jouluvalmisteluissa, miten ihmeessä jaksaisi sitten enää nauttia, kun h-hetki koittaa?

 

Tonttu ja poro, kukkahattuaiti.com

 

Tarvitseeko joulua varten niin paljon puurtaa?

Pitääkö viimeisetkin voimansa sen eteen uhraa?

Jos tykkää tehdä ja etenkin jaksaa,

kotia voi koristella, paikkoja järjestellä.

Joulun laittaminenhan on ihanaa.

Mutta jos aika tai energia riitä ei, asiat muut vie voimat ja huomion,

kannattaa kiireen keskellä muistaa: vähemmälläkin laittamisella oikea joulu on.

 

Aina ei kaikkea ehdi, jaksa tai halua,

siitä ei kenenkään pitäisi syyllisyyttä tuntea.

Älä tee asioita vanhasta tavasta tai velvollisuudentunnosta,

edes joulun eteen ei kaikkia voimiaan kannata uhrata.

Joulu tulee kyllä vähemmälläkin,

tärkeintä on, että joulusta pystyy nauttia kaikki, Sinäkin. 

 

Onko suursiivous ennen joulua välttämätön?

Tarkistaako vieraat, missä kunnossa sauna tai kaapit on?

Saunan voi kuurata vaikka kesällä, valoisana päivänä,

pitääkö se tehdä joulukuussa, aikaan pimeimpään?

Ikkunoiden pesunkin voi jättää kertaan toiseen,

kyllä tontut näkevät niistä läpi muutenkin.

Ja jos joulu ei olekaan valkoinen, haluaako ulos edes katsella?

Perussiivous: imurointi ja lattianpesu, niilläkin kodin saa siistiksi.

Tasot kun raivaa ja kynttilät niille laittaa,

sillä saa aikaan joulun tunnelmaa.

 

Toiset tykkää askarrella, toiset ei.

Joulu tulee, vaikkei koristeita itse tekisikään.

Jos tykkää, ehtii ja haluaa, voi lasten kanssa kaikenlaista askarrella.

Jos ei siitä tykkää tai aika ei riitä,

miksi huonoa omaatuntoa pitäisi potea siitä?

Lapset tekee koristeita koulussa ja kerhossa,

edellisvuosien koristeillakin luo jouluntuntua.

Itsetehty joulukortii on tietenkin kiva saada,

mutta kortissa mukavinta on kuitenkin se,

että joku sen ylipäänsä lähettänyt on.

Joulu tulee, vaikka koristeita ei olisikaan montaa ja

valmiin kortin lähettäminen säästää omaa energiaa ja aikaa.

 

Herkut kuuluu jouluun, sen tietävät kaikki.

Suklaa, tortut ja piparit. Kakut, pullat ja makeiset.

Joku tekee ne itse, toinen valmiina ostaa.

Molemmilla tavoin herkkuhammas varmasti kolotuksen lopettaa.

Kysymys kuuluukin: Miten paljon niitä tarvitsee?

Tuleeko jouluna oikeasti pipareita syötyä vai onko niitä vain vanhan tavan vuoksi?

Hetki harkitse, mitä oikeasti haluat ja tarvitset.

Joulu on huono tekosyy sille, että herkkuja liikaa ahmii ja huonon olon itselleen hankkii.

Osan herkuista voi ostaa, tehdä ja syödä jo ennen joulua,

pitkin joulukuuta, joulua valmistellessa.

Ja osan voi tehdä ja nauttia vasta joulun jälkeen,

juhlasta toipuessa, seuraavaa joulua suunnitellessa.

 

Mikä lahjojen antamisessa ihaninta on?

Se, kun hyvän idean keksii? Kun tajuaa, mikä toiselle juuri se oikea lahja on?

Vaiko se, kun lahjaa kaupasta etsii?

Siitä toinen tykkää, toinen ei.

Toinen nauttii, kun saa tavaroita kaupoissa etsiä,

toinen ahdistuu olla siellä tungun ja kiireen keskellä.

Shoppailla voi onneksi kaupan lisäksi myös kotisohvalla:

nettikaupat ovat kiireisen ja väsyneen äidin pelastaja.

Vai onko ihaninta, kun lahjan saa toiselle antaa?

Nähdä ilo kasvoilla lahjansaajan.

Huomata lapsen riemu, kun tämä saa tavaran odotetun.

Lahjojen antaminen kivaa on,

mutta onko niissäkin liika liikaa? Voiko määrä olla kohtuuton?

Muutama oikeaan osuva lahja lopulta parasta on - vai onko?

Ei määrä takaa onnea, vaikkea lapset sitä aina tajua:

"Miksei pukki tuonutkaan listaltani kaikkea?"

 

Joulu syntyy pienistä asioista:

kynttilöiden valosta, pipareiden tuoksusta,

kuusen koristelusta ja aidosta ilosta.

Lapset kurkkii ikkunasta tonttuja,

odottavat aattoa ja pukkia.

Joulun salaisuus kutkuttaa itselläkin vatsassa:

"Voisiko joulupukki olla sittenkin olemassa?"

 

Jätä siis taaksesi turha stressi ja kiire.

Älä liikaa siivoa, leivo tai askartele,

ellet itse sitä halua tehdä.

Muista itseäsi kuunnella, omaa jaksamistasi.

Kaikkea ei itse tarvitse tehdä, kaikkea ei koti kaipaa.

Pysähdy hetkeksi, mieti asiaa kanssa perheesi, rakkaidesi.

Mikä tekee joulun juuri teille?

Onko se siisti koti, koristeet tai leivonnaiset?

Vaiko yhteinen aika, irti arjesta on se.

Yhdessä miettikää, asiat yhdessä päättäkää.

Tehkää vain se, mitä itse haluatte ja jaksatte.

Muistakaa joulusta oikeasti nauttia,

se on vain kerran vuodessa.

 

Lähtölaskenta jouluun on alkanut, ensimmäinen kalenteriluukku aukesi tänään.

Ihanaa joulunodotusta kaikille!

 

 

Osaatko sinä nauttia joulunodotuksesta vai aiheuttaako jouluvalmistelut liikaa stressiä?

 

 

Seuraatko Kukkahattuäitiä jo Facebookissa? Sinne päivittyy tavallisen, välillä hyvinkin väsyneen äidin kuvia ja mietteitä tavallisesta lapsiperhearjesta. Kukkahattuäiti elää rehellisesti keskellä lapsiperhekaaosta.