Positiivisempi elämänasenne ja arkiset ilonaiheet

Positiivisempi elämänasenne rakentuu paljolti iloisten, onnellisten ja positiivisten ajatusten ja tapahtumien ympärille. Negatiiviset, vihaiset ja ilkeät ajatukset ja kiukkuinen mieliala eivät mitenkään voi tehdä elämästä mukavampaa ja nautinnollisempaa. Tämän jo tiedostan, mutta siitä huolimatta matka on vielä pitkä. Menneiden murehtiminen ja tulevasta huolehtiminen vievät turhaan aikaa ja energiaa. Pitäisi osata elää tässä hetkessä. Nähdä, mitä ympärillä tapahtuu. Kuunnella, mitä lapset kertovat. Katsella, mitä uutta he ovat taas luoneet. Nauttia elämästä nyt.

Pienten ilonaiheiden huomaaminen voi vaatia opettelua, mutta kun sen oppii, niitä löytää joka paikasta, joka päivä. Viime keväänä jaksoin muutaman viikon ajan kirjoittaa joka päivä kalenteriini muistiin kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa ja kiitollisuutta herättävää asiaa. Aluksi se tuntui melko hankalalta ja vaikka muutaman viikon jälkeen sujuikin jo paremmin, tapa unohtui pian. Pitkään olen ajatellut, että aloittaisin sen taas, pakottaisin itseni huomaamaan kaikkea ihanaa ja hyvää kiireisenkin arjen keskellä. Päätin aloittaa uudelleen, mutta ainakin aluksi kuukausitasolla. Myöhemmin voin siirtyä viikkotasolle ja lopulta päivätasolle, jos siltä tuntuu. 

Mitä ihania, hyviä ja kiitollisuutta aiheuttavia asioita siis tapahtui helmikuun aikana?

1. Pätkä oppi konttaamaan. Pitkään näytti siltä, että ryömiminen jatkuisi siihen asti, että poika alkaa kävellä, mutta ilmeisesti konttaaminen on helpompi tapa liikkua kuin ryömiminen. Siltä kyllä itsestäkin tuntuu.

2. Esikoinen ja Muru pääsivät jopa kaksi kertaa mummolaan yökylään.

3. Muru oppi luistelemaan entistä paremmin ja rattaissa istuva Pätkä iloitsi suuresti, kun veli tuli aina välillä moikkaamaan.

4. Kotiin ostetut tulppaanit toivat kevättä ja piristivät kummasti harmaina päivinä.

Tulppaanit

5. Kuukauden aikana oli jo muutamia aurinkoisia, keväältä tuoksuvia päiviä. Vaikka tykkäänkin kovasti talvesta, Etelä-Suomen talvi ei nykyään ole enää mitään herkkua vaihtelevine säineen, joten kevättä ja kuivempia säitä odotellessa kevätaurinko saa riemun kuplimaan vatsassa.

6. Oma perhe. Vaikka elämä tuntuu välillä pelkältä suorittamiselta ja päivästä toiseen rämpimiseltä kiukkuineen ja riitoineen, toisinaan on kuitenkin rauhallisempiakin hetkiä. Ja juuri silloin tunnen todella suurta onnellisuutta ja rakkautta perhettäni kohtaan.  Tapahtui mitä tahansa, meidän perhe pitää yhtä.

7. Esikoisen ja Murun läheiset välit. Sen lisäksi, että olen onnellinen ja kiitollinen perheestäni, kahden vanhimman lapsen läheiset välit lämmittävät aina suuresti mieltä. Tietenkin meillä nahistellaan, kuten sisarukset aina tekevät. Mutta veljekset pitävät viimeiseen asti toistensa puolia, varsinkin minua vastaan.

8. Loma Äkäslompolossa.

9. Näin lomalla kahtenakin iltana revontulia. Parvekkeella ja mökin pihalla pihavalot haittasivat jonkin verran näkemistä, mutta varsinkin toisella kerralla esitys oli mahtava. Harmi, että revontulet näkyivät vasta kun lapset nukkuivat jo.

10. Ehdin leipoa ja lukea muutamankin kirjan. Nämä antavat minulle voimia arkeen, joten aina kun saa uunista tuoksuvan piirakan tai sulkee juuri lukemansa kirjan kannen, olo on iloinen ja onnistunut.

Mikä iloinen asia sinulla jäi helmikuulta mieleen?