Rentoutumiskeinoja

Olen huono rentoutumaan. Suorastaan onnettoman huono. Kyse on ilmeisesti lajista, joka vaatii vuosien harjoittelun. Ainakin tuntuu siltä, liiankin usein. 30 vuotta ei ole vielä riittänyt, joten harjoittelemista on edelleen jatkettava. Rentoutuminen ja stressivapaampi elämä olisi todella tärkeää järjissään pysymiseen. Ja siltikään rentoutuminen ei tule luonnostaan. Joudun tekemään kovasti töitä sen eteen päivä toisensa jälkeen. Touhukkaan vauvaperhearjen keskellä pienikin rentoutumishetki auttaisi jaksamaan ja päivän puuhia olisi jälleen helpompi jatkaa.

Viime viikkojen katkonainen yöuni on kiristänyt suuresti hermojani. Väsyneenä asiat tuntuvat aina todellisuutta kurjemmilta ja kun siihen päälle lisää vielä stressaamisen seuraavan yön nukkumisista, räjähdysvaara on syntynyt. Olo on muuttunut jälleen kireäksi kuin viulunkieli, eikä se tunnu hyvältä ollenkaan. Eikä tunnu varmasti muusta perheestäkään hyvältä, kun äiti on koko ajan kireä ja kiukkuinen.

Usein tuntuu, ettei keskellä päivää ole mitenkään mahdollista huokaista ja kerätä edes hetkeä voimia ja energiaa. Mutta juuri sillä hetkellä olisi tärkeääkin tärkeämpää raivata edes muutaman minuutin hengähdystauko ja aikaa itselle. Miten se onnistuisi? Jouduin oikein miettimään, millä tavoin pystyn parhaiten rentoutumaan edes hetkeksi. Keksin muutamia rentoutumiskeinoja, vaikkakin suuri osa niistä on sellaisia, etteivät ne onnistu lasten ollessa hereillä tai ilman, että mies on lasten kanssa. Jospa kuitenkin muistaisin päivittäin edes jotain kokeilla matkalla rennompaan elämään.

 

- Piikkimatto

Olen käyttänyt jo vuosia piikkimattoa aina välillä, yleensä nukkumaan mennessäni. Piikkien päällä makaaminen rentouttaa ja yleensä nukahdan siihen - minkä jälkeen selän iho on kyllä melko hellänä. Lainasin oman mattoni tutulleni ja se jäi sille tielle. Muutama viikko sitten kävin ostamassa itselleni kuitenkin uuden ja jo muutama minuutti päivällä vauvan nukkuessa on rentouttanut paljon. Ja jos en ehdi päivän aikana matolle, sen päälle voi aina mennä illalla. 

 - Lukeminen

En ole koskaan mieltänyt lukemista rentoutumiskeinoksi, mutta sitähän se on ja parhaasta päästä. Lukiessani uppoudun täydellisestä kirjan maailmaan ja välillä on melko hankala päästä sieltä pois. Jaksoin vasta kuukausi sitten lukea ensimmäisen kirjan vauvan syntymän jälkeen ja se tuntui mahtavalta. Sama tilanne on toistunut jokaisen lapseni synnyttyä: en ole koskaan uuden vauvan kanssa jaksanut, pystynyt tai osannut keskittyä kirjan lukemiseen.

- Kirjoittaminen

Käsinkirjoittaminen on kaikista rentouttavinta, mutta muukin kirjoittaminen käy. Ja minkä tahansa kirjoittaminen ajaa saman asian: päiväkirja, blogi, ruokaohje. Sitä mukaan kun näen paperin täyttyvän tekstistä, oma stressini hellittää.

- Alkoholi

Lasillinen viiniä tai lonkero auttaa kummasti stressin purkamisessa.

- Kävelylenkki

Parasta on, kun ehtii kävelylle yksin. Mutta vaunulenkkikin käy, kunhan vauva nukkuu. Itkevän vauvan kanssa käveleminen on kaukana rentouttavasta, silloin stressitaso nousee askel askeleelta. Kuulokkeet päässä musiikkia kuunnellenkin voi kävellä, vaikka se voikin näyttää ohikulkijoista oudolta.

- Kuntosali tai lenkki

Nämä ovat parhaat ja toimivimmat tavat rentoutua. Ei ole kunnon hikiliikunnan voittanutta. Valitettavasti aika tuntuu olevan niin kortilla, ettei viikoittain ole aina aikaa edes toiselle. Niinä viikkoina kyllä tuntee, ettei ole päässyt liikkumaan tarpeeksi tehokkaasti. Lihakset on tällöin kipeät vauvan kantamisesta ja asiat stressaavat normaalia enemmän.

- Luonto

Luonto on voimavarani. Luonnossa kulkeminen, hiljaisuuden kuunteleminen (onnistuu hetkittäin jopa meidän lasten kanssa, kunhan pyytää heitä olemaan hetken hiljaa ja kuuntelemaan luontoa), kasvien tunnistaminen ja lintujen tarkkailu. Perheen kanssa käydään luonnossa aina mahdollisuuksien mukaan, mutta kotona niitä mahdollisuuksia on liian vähän. Onneksi mökillä pääsee näkemään ja kokemaan luonnonihmeitä. Kuten viikonloppuna Instassa ja Facebookissa kerroin, ehdin lauantaina nauttia hetken syksyn kauneudesta vauvan nukkuessa. Sillä jaksaa taas vähän eteenpäin.