Mökillä ilman sähköjä

Eilinen ilta vietettiin mökillä seikkailuhengessä ilman sähköjä. Rauli-myrsky riepotteli meidänkin mökkipaikkakuntaa oikein urakalla ja sähköt katkesivat kuudeksi tunniksi iltapäivästä alkaen.

Kynttilät valaisivat sähkökatkon aikana

Meidän mökki on oikeastaan vapaa-ajanasunto. On sähköt, telkkari, mikro ja vesi tulee sisään. Helppoa oleilua, niin kauan kuin sähköt toimii. Eilinen myrsky päätti kuitenkin haastaa hieman meidän selviytymistaitoja ja jätti meidätkin sähköttä. Meidän perheelle hyvää harjoitusta, jos joskus päästäisi Ylläksellä pidemmillekin vaelluksille kuin esim. Velhopolulle.

Päivällä kohtalaisen rajusti puhaltava tuuli voimistui iltapäivällä hyvinkin nopeasti. Vene ehti juuri ja juuri mökkirantaan, kun tuulenpuuskat alkoivat kallistaa puita rajummin. Kävyt pommittivat kattoa nelivuotiaan kuunnellessa ääntä silmät suurina. Ulos uskaltauduttiin hetkeksi, mutta jatkuvasti voimistuvan tuulen suhina ja pauhina alkoi sattua korviin. Pelko kaatuavisti puista ajoi meidän pesueen lopulta sisään.

Tuuli voimistui nopeasti

Esikoinen ja nelivuotias istuivat sähköjen katkeamisen aikaan nenät kiinni iPadeissa. Vasta kun pelit laitettiin vastahakoisesti pois, pojat katselivat hämmentyneinä ympärilleen: Miksi täällä on kynttilöitä näin paljon? Miksette laita valoja päälle? 

Alkuhämmennyksestä ja pienestä säikähtymisestä selvittiin vain muutamalla äänenkorottamisella ja parilla itkuntuherruksella. Mikä siinä onkaan, että kun aikuisen täytyisi saada jotain tehtyä ja ajateltua, varsinkin poikkeustilanteessa, niin lapsilta unohtuu viimeisetkin järjenhippuset. Kynttilään mennään melkein kiinni, pikkuautot jätetään kävelyreitille (kuka kaatuu vai liukastuuko sittenkin) ja kiehnätään kiinni jalassa. Takkatuli ja lämmin ruoka rauhoittivat meidän apinalauman ja jälkiruokakarkit maistuivat takan edessä. Kynttilänvalossa oli kiva kuunnella, kun äiti luki Risto Räppääjää ja unikin tuli lapsille hyvin kynttilän lepattavaa liekkiä katsellessa.

Sähköttömyys toi kuitenkin eteen haasteita, joita ei tullut aikaisemmin edes ajatelleeksi. Vauvan maitoa oli useampikin avattu puolenlitran tölkki jääkaapissa, miten maidon saisi tarvittaessa edes huoneenlämpöiseksi? Huomaa, että itsekin on tottunut siihen, että kaikki toimii sähköllä. Keksin itse sentään vesihauteessa lämmittämisen.

Siitä päästiinkin seuraavaan ongelmaan: mistä saataisiin vettä? Vesipumppu toimii sähköllä ja kun putket oli valutettu tyhjiksi, kattilan pohjalla oli vasta pieni määrä. Aiemmin mökille tuotiin juomavesi tonkissa, mutta tänä kesänä keittiöön hommattiin vedensuodatin. Tarpeeksi kun etsi, yksi 10 litran vesitonkka löytyi vielä ulkoa. Jatkossakin on siis tuotava vettä mukana.

Samaan syssyyn tajuttiin, ettei suihkuunkaan voi mennä. Samalla tavalla sinnekin tulee vettä pumpusta. Ja järvestä on saunalle hankala vettä nostaa, ainakin meidän poikien hyppiessä ympärillä. Ei siis menty saunaan. Olisi onnistunut miehen kanssa kahdestaan, olisi voitu käydä järvessä pikaisesti huuhtoutumassa. En raaskinut kuitenkaan jättää lapsia nukkumaan tällaisessa tilanteessa, tuulen ulvoessa.

Kolmas ongelma tuli eteen vettä keittäessä ja ruokaa laittaessa: puuhella lämmittää vesikiertopattereita ja kun ei ollut sähköä, ei kiertosysteemi toiminut ja kattilassa alkoi nousta paine liian korkeaksi. Miten siis ruokaa? Onneksi on keittolevyllinen grilli, siinä saatiin ruoka valmiiksi. Ja saatiin ratkaistua viimeinenkin eteen tullut pulma: miten tiskata vauvan tuttipullot? Pullot keitettiin grillin sivukeittimellä puhtaiksi. Varmasti ajoi asiansa ainakin tämän kerran. Onneksi vauva on jo melkein 5kk, joten ei tarvitse olla enää ihan niin tarkka pullojen steriloimisen kanssa.

Kun lapset saatiin nukkumaan, ehdin itse istua iltaa miehen kanssa jutellen. Ilman puhelimia tai telkkaria. Täytyy myöntää, että oli hieman outoa. Puhelin olisi saattanut olla kädessä, jos akku ei olisi ollut niin tyhjä. Hetken meinasi tulla kauhu, mitä teen jos akku loppuu. Sitten se meni ohi. Mitä sitten? Pärjään hyvin ilmankin. Ei siellä netissäkään tarvitse koko ajan roikkua.

Sähkökatko kesti vain kuutisen tuntia. Niiden kuuden tunnin aikana ehti kuitenkin tehdä ja ajatella vaikka mitä. Ehti katsella takkatulen räiskyntää vauvan kanssa lattialla. Ehti lukea kerrankin rauhassa satua lapsille muutenkin kuin iltasaduksi. Ehti nauttia itse kynttiläillallisen viinin kera - yksin kylläkin. Ehti selittää uudelleen ja uudelleen esikoiselle ja nelivuotiaalle, miksei netti toimi ja miksei voi katsoa Netflixiä. Ja ehti kuunnella, kun lapset surkuttelivat sähkölaitoksen henkilökuntaa, jotka joutuvat yöllä olla töissä mm. linjoja raivaamassa.

Yöllä tuulikin laantui ja aamu koitti aurinkoisena, joskin melko viileänä. Suuremmilta vahingoiltakin oltiin onneksi säästytty.



Miten myrsky iski teille vai säästyittekö siltä? Miten lapset suhtautuivat sähkökatkokseen?