Ekaa kertaa sienessä

Kanttarelleja

Eilen tuli käytyä sienessä, ensimmäistä kertaa ikinä. Meidän perheessä ei käytetä sieniä, vaikka joka syksy onkin ollut tarkoitus alkaa sienestää. Herkkusieni on ainoa sieni, mitä tulee joskus syötyä ja sekin pizzassa tai grillattuna. Syön kyllä sieniä, jos niitä ruoassa on. En vain osaa käyttää niitä ruoanlaitossa. Muu perhe ei niihin edes koske.

Muutama viikko sitten kaikki kuitenkin muuttui, kun appi antoi pussillisen kanttarelleja. Sienet oli appeni sekä oman mieheni ja vanhempien poikieni keräämiä, he olivat keskenään viikonlopun mökillä. Otin tarjotut sienet epäröiden: osaisinko tehdä niistä mitään?

Lopulta uskaltauduin paistamaan pienen määrän sieniä sipulin kanssa ja silloin iski ahaa-elämys; ruokahan oli hyvää. Loput sienet tuli siitä huolimatta pakastettua odottamaan tulevaa. Jotta saan muunkin perheen niitä syömään, jemaan todennäköisesti sienisilppua johonkin sitä sen enempää mainostamatta.

Mökiltä löytyi tällä viikolla kauniin keltaisia kanttarelleja ja päätin kerätä niitä, tuumien asiaa ja etenkin keräten voimia muutaman päivän. Vauva kantorepussa, kulho toisessa kädessä ja sieniveitsi toisessa lähdin päättäväisesti hakemaan meille illaksi herkkua. Hirveät järjestelyt, että pääsi keittiön ikkunan taakse sieneen...

Kahden sienen jälkeen piti jo luovuttaa: vauvan kanssa oli hieman hankala kumartua poimimaan sieniä. Suurin hankaluus oli siinä, ettei meidän vauva viihdy paikallaan. Ei kantorepussa, rattaissa, autossa tai sylissä. Muuten olisi voinutkin viihtyä sienestyskaverina pitempään.

Onneksi mies ehti hakea vauvan edes hetkeksi ja sain kulhon puolilleen kanttarelleja. Jäi kuitenkin mietityttämään, otetaanko vauvoja kantorepussa mukaan sieni- tai marjametsään? Ja jos otetaan, miten kumartuminen onnistuu? Itsestä tuntuu, että vauva pitäisi sitoa hyvin tiukkaan, jos haluan kumartua, eikä oma poikani niin tiukassa ainakaan viihdy.

Sienien kerääminen piti lopettaa ukkosen tuloon ja loput poimin hätäisesti vauva sylissä. Miehen oli pakko lähteä pelastamaan tavaroitaan sateelta, mutten pystynyt lopettamaan ennen kuin sain kerättyä ne sienet, mitkä oli tarjoituskin.

Sienet paistoin (samalla kun ensin viihdytin vauvaa, sitten syötin ja sitten yritin nukuttaa) sipulin kanssa voissa ja maustoin suolalla ja pippurilla. Hyvää tuli, vaikka lapset eivät suostuneet edes maistamaan.

Paistettuja kanttarelleja sipulin kera