Sivut

lauantai 22. joulukuuta 2018

On aika hiljaa kiittää




Perustin tämän blogin yli kaksi vuotta sitten kesällä, nuorimmaiseni ollessa vain muutaman kuukauden ikäinen. Tätä nykyä poika on vajaa kolmevuotias kullannuppu ja mun elämä on muutenkin muuttunut noista ajoista.

Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana jo todella pitkään: mä en saa oikein otetta tästä blogista. Vaikka miten olisi kiva kirjoittaa, en saa tekstiä ulos. Joko mietin, haluanko tai lähinnä uskallanko tai edes kehtaanko kirjoittaa jotain. Tai sitten ei vain ole mitään sanottavaa. Yleensä lähinnä toi eka vaihtoehto. Ainoa, mistä on ollut sanottavaa, on Ylläksen Hannukaisiin suunniteltu kaivos ja leipomisreseptit. Ehkä näistä saisi tulevaisuudessa vielä kehiteltyä jotain, yhdessä tai erikseen.

Oon veivannut blogia alustalta toiselle, osoitteesta toiselle ja jopa yrittänyt aloittaa alusta uuden blogin kanssa. Uusi blogi saattaa saada joskus tuulta purjeisiinsa, tai sitten ei. Tällä hetkellä kuitenkin haluan vihdoin antaa itselleni luvan laskea irti. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että yrittää pitää kiinni jostain, mikä aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa.

Onkin siis aika kiittää teitä lukijoita. Kukkahattuäiti-blogi lopettaa tähän.

Ihanaa joulua kaikille ja ennenkaikkea: ihan hirveän paljon voimia kaikille äideille! Välillä äitinä oleminen on ihan pirun vaikeeta ja välillä olisi vaan niin kiva paiskata ovi kiinni jä häipyä. Ja silti ne omat lapset on niin rakkaita ja tärkeitä, että niiden vuoksi tekisi ihan mitä vaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit ilahduttavat ja vastaan niihin aina mahdollisimman pian.