Sivut

perjantai 24. helmikuuta 2017

Ylläksen kaivoshanke: Miksi matkailuala reagoi niin voimakkaasti kaivoksen haittaan?


Maisematie Ylläs


”Mä tuun sinne seminaariin mukaan ja teen kyltin, missä lukee ”Ei kaivosta!” Miksi ne edes haluaa tehdä kaivoksen sinne? Sehän tuhoaa luontoa.”

Näin totesi meidän 8-vuotias esikoinen, kun juteltiin Hannukaisen kaivoshankkeesta – jälleen kerran - viime viikolla talvilomallamme Äkäslompolossa. Mitä tuohon voisi vastata? Niinpä, miksi ihmeessä kaivos halutaan sinne?

Hannukaisen alueen esiintymä on ilmeisesti melko köyhä, mikä tarkoittaa sitä, että kiveä täytyy louhia (=räjäyttää) paljon, jotta saadaan haluttu määrä rautamalmia. Sivukivikasan on ilmoitettu kohoavan jopa 300m korkuiseksi, joten siitä voi päätellä, miten paljon kiveä irrotetaan. Kaivosalue olisi useita kilometrejä leveä, eikä uutta irrotettavaa kiviainesta kuulemma saa laittaa jo kaivetulle alueelle, vaan se kasataan erilliseksi kasaksi. Ja kun kiveä räjäytetään irti, täytyyhän sitä siirtää, eikä se onnistu millään pienellä kaivoskärryllä, vaan siihen tarvitaan järeitä maansiirtokoneita. Dumpperit ym. melua pitävät koneet työskentelisivät alueella yötä päivää.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/27/salaiset-sopimukset-ja-liian-tiiviit-kytkokset

Kuva Kittilän kultakaivoksen avolouhoksesta vuodelta 2012 / www.yle.fi 27.8.2012

Jollain logiikalla ajateltuna paras paikka tällaiselle ympäri vuorokauden toimivalle avolouhoskaivokselle suurine maansiirtokoneineen tuntuu olevan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyys. Eikä vain sen, vaan myös koko Ylläksen matkailualueen, Yllästunturin, Äkäslompolon kylän ja Ylläsjärvenkin kylän läheisyys. Ja ei, kaivos ei edelleenkään ole tulossa aivan viereen, mutta 8km etäisyys tarkoittaa, että kaivos halutaan Äkäslompolon ja Yllästunturin lähelle. Eihän se ole kuin reilu yksi poronkusema. Paljon huonompaa paikkaa on vaikea keksiä.

Osallistuin asian tiimoilta lomaviikollamme Tienhaarassa Ylläksellä – kaivoshanke ja muu maankäyttö- seminaariin, sillä koen asian henkilökohtaisesti todella tärkeäksi. Välillä kuitenkin iskee epätoivo, sillä vaikka kyse on itselleni todella tärkeästä ja suuresta asiasta, en voi mitenkään vaikuttaa toisen kunnan asioihin. Mielipiteeni voin kuitenkin kertoa ja toivoa, että kirjoitukseni herättäisi lukijoissa ajatuksia. Mielipiteensä kaivosta vastaan voi kertoa allekirjoittamalla adressin netissä tai Jounin Kaupalla. Monet ovatkin sen jo tehneet: eiliseen 23.2.2017 mennessä adressissa oli jo n. 29 500 nimeä. Aivan mahtavaa! Adressin voi edelleen käydä allekirjoittamassa täällä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Kellokas Äkäslompolo Ylläs


Ylläksen matkailuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa muistutti seminaarissa, että Ylläksen matkailu on luontomatkailua, joka ei rajoitu vain kansallispuistoon. Matkailijat käsittävät Ylläksen matkailualueen laajana alueena, jonka keskipisteenä on Yllästunturi. Hannukaisen aluekin käsitetään kuuluvan matkailualueeseen, vaikka se ei olekaan ihan tuntureissa kiinni. Matkailijoita kiehtoo alueen luonto, maisemat ja hiljaisuus, samoin kuin varmasti myös paikallisia. Matkailun tiedetään myös tuovan muillekin alueen toimialoille yrityksiä ja työpaikkoja. Luulisi sen painavan jotain vaa’assa.

Kolarin kunta mainostaa elinvoimansa perustuvan upeaan luontoon. Luontomatkailu tiedostetaan kunnan tärkeimmäksi elinkeinoksi. Luontomatkailu, jonka ”ympärille kehittynyt runsas palvelutarjonta rikastaa myös paikallisten arkea”. Näin lukee Kolarin kunnan esitteessä. Siitä huolimatta tuntuu, ettei kunnassa tunnisteta tai tunnusteta Ylläksen alueen arvoa. Olen jo aiemmin miettinyt, ovatko Äkäslompolo ja Ylläksen alue muutenkin liian kaukana Kolarin keskustasta, jotta alueen arvo tiedostettaisi. Ilmeisesti se on kuitenkin liian lähellä, jotta sinne viitsittäisi lähteä viettämään lomaa, joten voi hyvinkin olla, ettei alueen arvo ole kirkonkylällä asuvien tiedossa. Ylläs saatetaan nähdä liian läheisenä alueena ja lomamatkakohteeksi päätetään valita jokin kaukaisempi paikka. Sittenkin, vaikka muutaman kymmenen kilometrin päässä olisikin jotain henkeäsalpaavan kaunista puhtaine luontoineen ja jylhine tuntureineen.


Kesänkitunturi Kesänkijärvi Ylläs





Edellisessä kaivosta koskevassa kirjoituksessani pohdin, eikö Kolarin kunta ole selvittänyt mitenkään matkailijoiden mielipidettä kaivoshankkeesta. Sain jo silloin Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Jokiselta vastauksen, että asiasta on kyllä tehty haastattelututkimus vuonna 2012. Vastaajista n. 44% vähentäisi Ylläksellä käyntiään ainakin jonkin verran, jos Hannukaisen kaivoshanke toteutuu. Määrä oli suurempi kuin olin osannut pelätäkään. Vuonna 2016 tehdyn maankäyttötutkimuksen mukaan kriittisyys kaivosta kohtaan on viimeisen neljän vuoden aikana vain kasvanut, myös matkailijoiden keskuudessa. Viime vuonna tehtiin Kolarin kunnan pyynnöstä myös tutkimus ”Onko yhteensovittamiselle edellytyksiä.”. Tämän tutkimuksen toteutti Gaia Group. Globaalisti ainakin kaivostoiminnan ja matkailun nähdään olevan hankala yhteen sovittaa ja siinä harvoin onnistutaankaan.  Eikö hälytyskellot siltikään soi päättäjien päässä?

Hannukainen Mining Oy:n päägeologi Jouko Pakarinen ihmetteli Suomen Kuvalehdessä ”Miksi matkailuala reagoi niin voimakkaasti kaivoksen haittaan?”. Miten muuten se voisi reagoida? Jos ja kun kaivos vähentäisi matkailijoiden määrää, yrittäjät kärsisivät Äkäslompolossa ja koko Ylläksen alueella. Kyseessä on ihmisten elinkeino, matkailu on monien elinehto. Vähemmän matkailijoita tarkoittaa vähemmän rahaa yrityksille eli pienempi toimeentulo yrittäjille. Ymmärrettävästi paikalliset yrittäjät ja asukkaat muutenkin ovat hädissään ja suutuksissaan, minäkin olen heidän puolestaan.




Mikko Jokinen mainitsi seminaarissa maankäyttökyselyn tuloksia kertoessaan, että ihmiset tekevät valintansa tunteilla. Näin tehdään myös matkailuun liittyen. Jos lähistöllä on avolouhoskaivos valtavine koneineen repimässä maisemaa palasiksi ja aiheuttamassa pahimmillaan ympäristölle suurtakin haittaa, se saattaa hyvinkin vaikuttaa ihmisten päätökseen lomailla Ylläksellä. Ajatus kaivoksesta saastuttaa mielikuvaa luontomatkailusta puhtaassa ja kauniissa luonnossa, hiljaisuudessa ja puhtaassa ilmassa. Ympäristö ja luonto koetaan tärkeäksi, eikä niitä vahingoittavia asioita haluta tukea.

Jos Kolarin kunta siis antaa kaivokselle luvan toimia Hannukaisen alueella, osa matkailijoista kertoo varmasti mielipiteensä äänestämällä jaloillaan; matkustamalla jonnekin muualle Lappiin. Vaikka Äkäslompolon tunturimaisemat sykähdyttävät kerta toisensa jälkeen ja Tunturi-Lapin ilma onkin todettu Euroopan puhtaimmaksi, nämä seikat eivät välttämättä pelasta tilannetta. Edelleen ihmettelen, ovatko päättäjät tosiaan valmiita riskeeraamaan Ylläksen luontoimagon ja sitä kautta myös osan matkailijoista? Toivon todella, että Kolarin kunnan päättäjät ymmärtäisivät arvostaa paremmin Ylläksen aluetta: niin matkailua, luontoa kuin yrittäjiäkin ja unohtaisivat matkailulle varmasti hallaa tekevän kaivoshullutuksen


Lue myös


Seuraa blogia Bloggerissa ja Facebookissa.


4 kommenttia:

  1. Mitenkäs ne kunnanrajat kulkee? Mille kunnalle Ylläksen matkailuyritykset maksavat veronsa?

    VastaaPoista
  2. Toiminimet ja liikkeenharjoittajat maksavat veronsa kotikuntaan. Muut yritykset maksavat yhteisöveroa, josta suurin osuus menee yrityksen kotikuntaan tai niihin kuntiin, jossa yrityksellä on toimintaa (esim. henkilökunnan määrän perusteella). Tietty osa menee myös valtiolle. Pääasiassa verot tulevat siis Kolariin, mutta myös lähikunnille ja pieni osa vähän kaukaisemmillekin.

    VastaaPoista

Kaikki kommentit ilahduttavat ja vastaan niihin aina mahdollisimman pian.