Ylläksen kaivoshanke: Arvostetaanko matkailijoita ollenkaan?

Kansallispuiston taikaa

Äkäslompolo on tärkeä ja rakas paikka koko perheelleni. Seitsemän tunturin jonon taianomaisuutta ei voi sanoin edes kuvailla, se täytyy itse kokea. Ylläksen alueen karut tunturimaisemat tekevät vaikutuksen kesällä ja talvella. Ja paikan hiljaisuus… Sitä kaipaan suuresti täällä kotipaikkakunnallani Etelä-Suomessa moottoritien ja junaradan välittömässä läheisyydessä.

Ylläksen valtteja on myös puhdas ilma, mikä ei ole ainakaan itselleni itsestään selvää. Jo katsoessani oman kotini ilmastointiaukkoja ikkunoiden yläpuolella huomaa, miten paljon epäpuhtauksia ulkoilmassa on. Ja me emme asu edes kaupungissa. Vieressä oleva moottoritie aiheuttaa kuitenkin ilman saastumista. En voisi kuvitellakaan asuvani suuressa kaupungissa, missä ilma olisi vielä epäpuhtaampaa ja huonompaa hengittää.

Ylläs tarjoaa kaivatun loman tavallisesta kiireisestä arjesta. Alueella on aktiviteettimahdollisuuksia kaikille. Ja jos ei halua tehdä mitään, mikä olisi parempi paikka vain olla? Ihailla maisemia, kuunnella hiljaisuutta. Neljän vuoden aikana olemme kesäaikaan kiivennyt tuntureille, pyöräillyt, käynyt luontopoluilla, poiminut mustikoita ja hilloja. Kuunnellut hiljaisuutta ja tunnistanut kasveja. Talvella olemme hiihtäneet lyhyitä matkoja lasten ehdolla, kokeillut lumikenkiä ja ihailleet revontulia. Paistanut makkaraa tähtitaivaan alla ja nauttinut puhtaasta, valkoisesta lumesta. Olemme nauttineet olostamme siellä kaukana, tutussa ja rakkaassa Äkäslompolon rauhallisessa kylässä.

Elokuussa 2016 Ylläksellä

Minä ja perheeni emme ole ainoita, joita Ylläs vetää puoleensa. Yllas.fi:n mukaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vierailee vuosittain puoli miljoonaa ihmistä. Niin moni ei voi olla väärässä: Siinä paikassa on jotain taikaa, mikä vetää ihmisiä ympäri maailman puoleensa. Jos matkailijoilta kysyttäisi, miksi he tulivat Ylläkselle, luonto, revontulet, puhdas ilma ja hiljaisuus olisivat varmasti listan kärjessä. Samoin alueen laaja aktiviteettitarjonta: talvella laskettelu ja maastohiihto, kesällä vaellus, retkeily, maastopyöräily ym.

Siitä huolimatta, että juuri puhdas ja koskematon luonto, puhdas ilma ja hiljaisuus ovat Ylläksen vetonauloja, lähelle halutaan avata avolouhoskaivos. Kaivos, joka edellisen, konkurssiin menneen omistajan tekemän arviointiselostuksen mukaan aiheuttaisi kohtalaisia maisemavaikutuksia Ylläksen huipulle ja länsirinteille. Samanlainen keskisuuri maisemavaikutus kaivoksella olisi myös Ylläksen matkailukeskukselle. Aktiviteeteista maastohiihto kärsisi selostuksen mukaan eniten, sillä tie 940 suljettaisi räjäytysten ajaksi. Sosiaalisiakin vaikutuksia kaivoksella olisi, kahdensuuntaisia. Kausivaihtelun arvellaan tasaantuvan kaivoksen myötä, mutta Ylläksen luonto- ja erämatkailuimago kärsisi. Kaivoksen myös oletetaan todennäköisesti aiheuttavan ainakin jonkinlaisia pöly- ja meluhaittoja Äkäslompoloon.

Melkoinen markkinointipuhe Ylläkselle tuleville matkailijoille, etten sanoisi? Tuon luettuani Ylläksen ja Äkäslompolon imago kärsi pienoisen alenemisen jopa omassa mielessäni. Siis minun, joka vannon Äkäslompolon nimeen. Minun, joka herkistyn aina, kun kuulenkin maininnan Lappi, Ylläs tai Äkäslompolo. Minun, joka olen ensimmäisestä vierailustamme v. 2012 asti miettinyt perheeni kanssa, millä keinolla meidän olisi mahdollista muuttaa Äkäslompoloon.

Taianomainen Ylläs

Ja kuitenkin nyt, kun ajattelen mahdollista kaivosta, en voi olla miettimättä, vaikuttaisiko sen aukeaminen perheeni matkailuun. Ajaisimmeko vastaisuudessakin 900 km päästäksemme paikkaan, jossa aiemmin niin puhtaaseen ilmaan on sekoittunut läheisen kaivoksen aiheuttamia päästöjä ja hiukkasia. Paikkaan, missä ennen korviin jopa sattunut hiljaisuus on korvaantunut vähintäänkin satunnaisilla kaivoksesta aiheutuneilla äänillä. Kiipeäisimmekö lasten kanssa paikoitellen hyvinkin raskaan reitin Ylläksen huipulle vain nähdäksemme, miten länsirinteiltä avautuu raiskattu maisema? Haluaisin sanoa ehdottomasti ei, kaivostoiminta ei vaikuttaisi matkailuumme mitenkään. Mutta pieni ääni sisälläni kuiskaa silti ”Ehkä”.

Surukseni joudun toteamaan, etten ole ainoa, jonka Ylläksen matkailu saattaa loppua, mikäli kaivos avataan. Kirjoitettuani edellisen Hannukaisen kaivoshanketta koskevan postauksen sain blogiin kommentin, joka hätkähdytti ajattelemaan:

” Meillä Ylläs on aivan ehdoton kotimaan matkailukohde ja sinne ollaan taas kohta lähdössä. Jos niin kävisi, että alueelle avattaisiin kaivos, niin ihan periaatteesta siirtyisimme käyttämään jotain muuta Lapin laskettelukeskusta. --- (Anonyymi)”

Vaikka Ylläs on ykkösvaihtoehto monelle, kaivoksen avaaminen saattaisi saada monet äänestämään jaloillaan. Luulisi, että matkailijoiden mielipidettä yritettäisi edes jotenkin selvittää. Varsinkin, kun kyse on kunnasta, jossa matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta on n. 48%. Olin jo varma, ettei matkailijoiden mielipiteellä olisi mitään väliä, kunnes törmäsin netissä Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Kaivostoiminnan jälkeiset pitkäaikaiset maanpeitteen ja maankäytön muutokset”. Kysely painottuu mielikuviin vanhoista kaivoksista, mutta lopussa on mahdollista kertoa mielipiteensä Hannukaisen mahdollisesta tulevasta kaivoksesta. Kyselyyn kannattaa varata aikaa ja vastaaminen kannattaa tehdä tietokoneella, sillä kännykän kosketusnäytöllä ei kaikki kohdat onnistuneet. Kysely on avoinna 16.2.2017 asti.

Kaipaisin itse kuitenkin hieman erilaista kyselyä. Sellaista, jossa selvitettäisiin nimenomaan, mitä mieltä matkailijat ovat kaivoshankkeesta. Miten mahdollisesti avattava kaivos vaikuttaisi matkailijoiden lomasuunnitelmiin tulevaisuudessa. Kuinka suuri osa tulisi Ylläkselle edelleen kaivoksesta huolimatta, kuinka suuri osa harkitsee jo nyt asiaa ja miten moni sanoo ainakin vaihtavansa lomapaikkansa varmasti. Luulisi, että tällaiset asiat kiinnostaisivat. Näitä ei nimittäin tässä "Kaivostoiminnan jälkeiset pitkäaikaiset maanpeitteen ja maankäytön muutokset" kyselyssä selvitetä mitenkään, tutkimus painottuu ihan muualle. Onneksi kyselyssä pystyi kertomaan mielipiteensä edes lopussa, toivottavasti siitä olisi edes jotain hyötyä.

Maisema Ylläksen huipulta

Ihmettelen, eikö Kolarin kunta ole mitenkään osallisena tässä kyselyssä? Eikö heitä kiinnosta matkailijoiden mielipiteet? Väkisinkin tulee jotenkin ala-arvoinen, mitätön olo. Olemmeko me matkailijat vain kasvotonta massaa, jotka tulevat ja menevät ilman, että meitä tarvitsisi huomioida tässä asiassa? Olemme valinneet Ylläksen lomakohteeksemme, koska näemme siellä jotain sellaista, mitä muualla ei ole. Matkustamme pitkiä matkoja autossa, junassa ja lentokoneessa päästäksemme nauttimaan lomastamme Ylläksellä, eikä se ole ihan halpaa puuhaa. Vaikka olemme valinneet Ylläksen, eikö meidän mielipiteellämme silti ole mitään arvoa?

Pitääkö kunta matkailijoita niin itsestään selvyytenä, ettei heitä tarvitse kuulla? Vai ovatko Ylläs ja Äkäslompolo niin kaukana Kolarin keskustasta, ettei alueen kauneus ja ihmeellisyys ole päättäjien tietoisuudessa? Luulisi, että myös päättäjien tavoite on saada pidettyä nykyiset vakimatkailijat ja saada alueelle myös uusia kävijöitä. Tosiasiahan on se, että Lappi on suuri ja koskematonta luontoa ja rauhaa löytyy myös muualta. Samoin löytyy muita laskettelukeskuksia. Itselleni toiseen paikkaan vaihtaminen olisi todella suuri ja vaikea päätös, mutta osalle päätöksen teko on varmasti helpompaa. Ovatko päättäjät tosiaan valmiita riskeeraamaan Ylläksen luontoimagon ja sitä kautta myös osan matkailijoista?  

 

Kaivoshanketta vastaan ehtii vielä ilmaisemaan mielipiteensä allekirjoittamalla nettiadressin.

Lue myös:
Ei kaivosta Ylläkselle! 

Seuraa blogia Bloggerissa ja Facebookissa.