Sivut

maanantai 2. tammikuuta 2017

Hiljaisuutta ei tarvitse pelätä

Hiljaisuus on ihmisen voimavara. / Yllästunturi

Hiljaisuutta pidetään monesti kiusallisena asiana. Outona ja epämiellyttävänä tilanteena, joka pyritään rikkomaan jollain äänellä. Puhe, yskähdys, tavaran kolahdus. Jotain. Mikä tahansa käy, kunhan jälleen kuuluu ääntä. Sillä jos on aivan hiljaista, omat ajatukset on helpompi kuulla. Ja ilmeisesti juuri se pelottaa. Ajatukset, jotka meluisassa ympäristössä on helppo sivuuttaa, mutta mitkä pyrkivät yhtäkkiä pinnalle, kun ympäristö ei tarjoakaan enää aistiärsykkeitä. Ajatukset, joita haluaisi miettiä korkeintaan omassa rauhassa, yksin. 

Hiljaisuus voi olla myös toivottua. Lasten kanssa päivänsä viettänyt äiti odottaa iltaa ja lasten nukahtamista, jotta saa olla edes hetken hiljaisuudessa. Nollata päivän tapahtumia, olla ajattelematta. Samaa toivoo päivänsä töissä viettänyt, koulussa uusia asioita opiskellut sekä kavereiden kanssa tarhassa touhunnut. Ihminen kaipaa hiljaisuutta, mutta määräntarve vaihtelee. Toiselle riittää muutama minuutti, toinen tarvitsee paljon enemmän. 

Miten hiljaista ihmiset tarvitsevat? Miten hiljaista on mahdollista saada? Todellinen hiljaisuus voi hätkähdyttävä, sitä on aluksi vaikea kuunnella. Se suhisee korvissa, aiheuttaa pientä painetta. Se on erilaista ja outoa. Eikä sitä pysty kuulemaan missä tahansa. Lapin luonto on ainoa paikka, missä olen löytänyt todellista hiljaisuutta. Viime elokuussa seisoin Äkäslompolossa mökin terassilla ja kuuntelin, miten hiljaisuus suhisi korvissani. Tunsin, miten rauha ja levollisuus valtasivat kehoni.


Lapin hiljaisuus / Äkäslompolo, Maahisen alue

Mitä jos aina ei tarvitsisikaan pitää mitään ääntä, täyttää hiljaisuutta millään? Jos uskaltaisimme välillä kuunnella sitä, nauttia siitä. Samalla voisimme oppia olemaan kuuntelematta niitä esille nousevia ajatuksia. Oppisimme nauttimaan hetkestä. Tilanteesta. Ympäristön tarjoamasta hiljaisuudesta. Ja elämästä sellaisena kuin se on.

Kun on oikeasti hiljaista, kuuntele ja nauti. / Kesänkitunturi


Yhteistyöarvonnassa Adlibriksen kanssa Nyt vi**u nukkumaan-kirjan voitti EMMI // Kaaos kahdessa kerroksessa. Onnea voittajalle, laitan sähköpostia asiasta.


Kiitos kaikille osallistumisesta ja mukavaa alkanutta vuotta.

6 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Itselle hiljaisuus on ehdottomasti yksi perustarpeista ja nautin siitä valtavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että tykkäsit. Hiljaisuus on kyllä todella tärkeä asia elämässä, antaa valtavasti voimia. En voisi kuvitella asuvani esim. kaupungissa, missä kuuluuu koko ajan liikenteenmelua ym.

      Poista
  2. Onnea voittajalle. Hiljaisuus on täydellistä täällä itärajan tuntumassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kuulla, että sieltäkin löytyy täydellistä hiljaisuutta. :)

      Poista
  3. Hyvin sanottu, ja aivan ihania maisemia! :)

    VastaaPoista

Kaikki kommentit ilahduttavat ja vastaan niihin aina mahdollisimman pian.